Le Chat Doré – Kieltolainaikainen kultaisen kissan kahvila tekee paluun Helsinkiin

Café Lasipalatsi toteuttaa Amos Rex -museon kanssa uniikin yhteistyön, joka vie aikamatkalle 1920- ja 1930-lukujen taitteen ravintolamaailmaan.

Avautuessaan vuonna 1929 Le Chat Doré -kahvilaravintola oli Helsingin ainoa funktionalistinen ravintola. Nyt funkisarkkitehtuuristaan tunnettu Café Lasipalatsi tekee kunniaa jo kadonneelle funkishelmelle herättämällä kahvilan henkiin Amos Rexin uuden Birger Carlstedt: Kultainen kissa -näyttelyn yhteydessä. Rekonstruktion Carlstedtin alun perin suunnittelemasta tilasta toteuttaa Amos Rex.  Näyttely avautuu 11.10.2019.

Taiteilijan äidin Amanda Carlstedtin Helsingin Unioninkadulle vuonna 1929 avaaman ultramodernin kahvilaravintola Le Chat Dorén värimaailma oli funkikselle tyypillinen, kirkas ja voimakas. Teräsputkista valmistetut huonekalut vastasivat hygienia- ja käytännöllisyysvaatimuksiin. Sinisen, oranssinpunan, keltaisen ja mustan sävyissä hehkuvissa tiloissa ja huonekaluissa toistuivat kulmikkaat detaljit art decon hengessä. Lattiaa peitti rohkea ja räväkkä monivärinen maalaus.

Le Chat Dorén tarina päättyi ennen kuin Lasipalatsin rakennus vuonna 1936 valmistui. Vaikka yhteistä historiaa kahvilaravintoloilla ei ole, niitä yhdistää funktionalistinen muotokieli ja merkittävyys helsinkiläisessä ravintolaestetiikassa. Molempia tultiin aikoinaan hämmästelemään kauempaakin. Lasipalatsissa kävijöitä ihastuttivat muun muassa tilan metallinhohtoiset pylväät, vahvasävyiset seinä- ja lasipinnat maalauksineen sekä toisen kerroksen ravintolassa oleva talvipuutarha palmuineen.

Amos Rexin kanssa toteutettava kahvila on hieno kunnianosoitus unohdetulle Le Chat Doré -kahvilalle ja ainutlaatuinen yhteistyö niin Café Lasipalatsille kuin taidemuseolle. Café Lasipalatsin liiketoiminnan johtaja Niina Tirkkonen on innoissaan tulevasta yhteistyöprojektista. ”Vaikka kahvilan pyörittäminen museon tiloissa tuo omia haasteitaan toimintaan, tulemme luomaan asiakkaille mahdollisimman alkuperäisen Le Chat Doré -kokemuksen”, Tirkkonen sanoo.  ”Pop-up-kahvilan tuotteistuksen suunnittelussa olemme pyrkineet ottamaan huomioon kieltolain aikaisen tarjooman. Niinpä museokahvilassa tarjoillaan talon plöröä, kovaa teetä sekä Café Lasipalatsin oman leipurin valmistamia herkkuja.”

Amos Rexin intendentti Synnöve Malmström iloitsee, että museokävijöille voidaan yhteistyön myötä tarjota aivan uudenlainen tapa kokea taidenäyttely – tilassa, joka on yhtä aikaa museo, taideteos ja toimiva kahvila. ”Chat Doré on erittäin merkittävä osa Suomen taiteen historiaa ja on todella kiinnostavaa päästä rekonstruoimaan se yhdessä kokeneen ravintolatoimijan kanssa. Ideaa on pyöritelty aiemminkin, nyt uuden Amos Rexin tilat mahdollistavat tämäntyyppisen yhteistyön.”

Kahvila on 80-paikkainen ja avoinna museon aukioloaikoina Birger Carlstedt -näyttelyn ajan (11.10.–12.1.2020). Le Chat Dorén alkuperäisiä kalusteita tai niiden kopioita kahvilassa ei nähdä, mutta ajan vahva värimaailma, lattiamaalaus ja valaisimet vievät 1920–1930 -lukujen tunnelmaan.

 

Yhteystiedot:

Niina Tirkkonen
liiketoiminnan johtaja
Café Lasipalatsi
puh. 040 5094 191
niina.tirkkonen@ravintolalasipalatsi.fi

Synnöve Malmström
intendentti
Amos Rex
puh. 050 436 5445
Synnove.Malmstrom@amosrex.fi

 

Birger Carlstedt: Le Chat Doré

Monilahjakas Birger Carlstedt (1907–1975) oli merkittävä suomalainen modernisti ja abstraktin taiteen pioneeri. Maalaaminen ja piirtäminen eivät olleet hänen ainoita intohimojaan; mies suunnitteli sisustuksia, tekstiilejä ja huonekaluja.

Kun taiteilijan äiti, Amanda Carlstedt, vuonna 1929 avasi Le Chat Doré -ravintolan, suunnitteli hieman yli parikymppinen poika ravintolaan ultramodernin sisustuksen. Suomalaisessa kontekstissa äärimmäisen rohkeaa ravintolatilaa on kuvailtu taiteen ja muotoilun funktionalistis-konstruktivistiseksi synteesiksi.

Le Chat Dorélla oli hyvä maine, sen katsottiin lukeutuvan sisustukseltaan kaupungin kauneimpiin ja arvokkaimpiin ruokailuravintoloihin ja kahviloihin. Ravintolan nimeä kuvaava kultainen kissa valvoi tapahtumia art decon hengessä kullanvärisenä patsaana.

Ylellistä ilmapiiriä on myöhemmin pidetty jopa yhtenä syynä siihen, että Le Chat Doré lopetti toimintansa Amanda Carlstedtin johtamana vuoden 1933 alussa. Toiminta jatkui sen jälkeen tovin muiden vetämänä.

 

Lasipalatsi – kohtaamispaikka ja funkishelmi

Lasipalatsi on nuorten suomalaisten arkkitehtien Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnittelema funkisrakennus, joka avautui keskelle Helsinkiä vuonna 1936. Mannerheimintien varteen valmistuneen Lasipalatsin piti alun perin olla vain väliaikainen basaarirakennus elokuvateattereineen ja jäätelöbaareineen.

Rakennuksen arkkitehtuuri neonvaloineen ja -mainoksineen sekä isoine lasipintoineen oli aikansa nähtävyys. Liiketilojen läpinäkyvyys sekä voimakassävyiset seinäpinnat maalauksineen olivat ihastelijoilleen uusinta uutta. Myös alkuperäinen ravintolasali herätti kiinnostusta, olihan siellä muun muassa kattoterassi ja talvipuutarha Euroopasta tilattuine palmuineen. Ravintola Lasipalatsista tulikin nopeasti suosittu ruokaravintola ja merkittävä helsinkiläinen näyttäytymispaikka. Katutasossa, nykyisen Café Lasipalatsin paikalla, toimi alkuvuosina kukkakauppa ja kahvio.

Tänä päivänä Revellin, Riihimäen ja Kokon suunnittelemaa väliaikaista rakennusta pidetään yhtenä Helsingin hienoimmista funkisrakennuksista. Lasipalatsin rakennus on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Ravintolakolmio pyörittää tiloissa kahta ravintolaa, Café Lasipalatsia ja ravintola Lasipalatsia.

 

Amos Rex: Birger Carlstedt: Kultainen kissa 11.10.2019-12.1.2020

Syksyllä 2019 Amos Rex esittelee Birger Carlstedtin (1907 – 1975) elämäntyötä suuressa retrospektiivisessä näyttelyssä, joka käsittää taiteilijan koko tuotannon 1920-luvun abstrakteista kokeiluista aina 1950-luvulta alkaneeseen konkretistiseen kauteen saakka.

Birger Carlstedt -näyttely perustuu Amos Rexin hallussa olevaan kokoelmaan, jonka taiteilija ja tämän vaimo testamenttasivat museolle. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Carlstedt-julkaisu, joka sisältää viisi taiteilijan laajaa tuotantoa tarkastelevaa artikkelia.